Näin syntyi Viva vox – elävä ääni

Timo Nuoranteella oli näky. Hän halusi osaltaan tukea kanttoreiden kehittymistä kuoronjohtajina ja laajentaa heidän ohjelmistotuntemustaan. Nuoranne itse oli monipuolinen muusikko, pianisti, laulaja ja kuoronjohtaja. Muusikon oma ammattitaito ja musiikillinen valmius olivat paras tae myös yhteisön musiikillisen ilmaisun kehittymiseen. Viime kädessä Nuoranne halusi vaikuttaa seurakunnan musiikilliseen ilmaisuun ja sen yhteisten kokoontumisten, muun muassa jumalanpalvelusten, musiikkiin. Kanttoreitten ammattitaitoa oli siis kehitettävä. Kanttoreille itselleen oli tarjottava mahdollisuus ammattitaitonsa kehittämiseen muusikolle luonnollisella tavalla, tutustumalla ohjelmistoon, laulamalla sitä ja saamalla virikkeitä kuorotyöhön.

Ideansa Timo Nuoranne esitteli vuonna 1991 Kirkon jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskuksessa kirkkohallituksessa (nyk. Jumalanpalvelus ja yhteiskunta, KYJ). Olisiko mahdollista sisällyttää hänen projektityöhönsä ko. keskuksessa kamarikuoron perustaminen, joka tarjoaisi kanttoreille mahdollisuuden edellä hahmoteltuihin tavoitteisiin. Asiaa puitiin keskuksessa monelta taholta. Keskuksen perustehtävään ei varsinaisesti kuulunut aktiivinen musiikillinen toiminta eikä pysyvä korporatiivinen tukeminen. Kirkolla oli olemassa perinteikäs kanttorikuoronsa (Suomen kanttorikuoro vuodesta 1948), joka tuolloin tosin oli mieskuoro. Pääkaupunkiseudun kanttoreilla oli myös mahdollisuus täydentää taitojaan hakeutumalla johonkin alueen lukuisista erilaisista kuoroista.

Kaksi näkökulmaa tuli lopulta johtamaan siihen, että Nuoranteen aloite sai myönteisen lopputuloksen. Vuodet 1993-94 oli nimetty kirkossa Raamatun juhlavuodeksi teemalla ”Elämän eväät”. Jumalanpalvelus- ja musiikkitoiminnan keskus oli yksi vastuullinen teemavuosien valmistelija. Pääkaupunkiseudun kanttoreilla ei ollut kuitenkaan valittavana sellaista sekakuoroa, joka olisi tietoisesti keskittynyt hengellisen kuoromusiikin esittämiseen ja ohjelmiston laajentamiseen. Molemmat näkökulmat johtivat siihen, että Timo Nuoranne saattoi ryhtyä kokoamaan kanttoreista koostuvaa kamarikuoroa, joka keskittyisi hengelliseen kuoromusiikkiin. Niinpä sitten maaliskuussa 1992 kokoontui pieni joukko kanttoreita ja muutama opiskelija ensimmäisiin harjoituksiin, jotka pidettiin kirkkohallituksen kokoushuoneessa. Alusta lähtien jouduttiin laajentamaan jäsenkuntaa kanttoreiden tai musiikin opiskelijoiden ulkopuolelle sellaisiin pitkälle kehittyneisiin kuorolaulun harrastajiin, jotka halusivat liittyä kuoron ohjelmistoperustaan. Timo Nuoranne oli itseoikeutettu johtaja ja tämä työ kuului hänen projektitehtäväänsä vuonna 1992.

Vielä nimetön kuoro esittäytyi kirkon päättäjille toukokuussa 1992 Turussa kirkolliskokouksen avajaismessussa. Muuten vuosi meni laulajapohjan vahvistamisessa ja teemavuoden ”Elämän eväät” ohjelmiston harjoittelussa. Raamattuvuoden ohjelmisto oli monipuolinen ja laaja katselmus Raamatun inspiroimaan eri aikakausien kuorolyriikkaan. Pääosassa oli amerikkalaisen säveltäjän Aaron Coplandin laaja teos In the Beginning (1947) mezzosopraanolle ja kuorolle, jonka tekstinä oli luomiskertomus 1. Moos. 1 mukaan.

Vuonna 1993 kuoro, joka otti nimekseen Viva vox (elävä ääni), aloitti teemavuoden kiertuekonsertit, helmikuussa Lappeenrannassa ja Kotkassa, lokakuussa konserttimatkalla Ruotsissa ja teemakonsertilla Tampereella. Loppuvuodesta nauhoitettiin Yleisradiolle raamattuvuoden aineistoa hartaita säveliä varten. Vuonna 1994 kuoro keskittyi raamattuvuoden teemakonsertteihin, joita vuoden aikana oli yhteensä seitsemän. Lisäksi konsertoitiin Liszt-ohjelmalla, nauhoitettiin jumalanpalvelusuudistuksen messusävelmiä ja oltiin valtioneuvoston itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa kuorona.

Kirkkohallituksen tuki kuorolle päättyi vuoden 1994 lopussa, kun Raamatun juhlavuosi oli saatu päätökseen. Timo Nuoranne oli samaan aikaan päätynyt siihen, että hän ei voi jatkaa kuoron johtajana ilman varmuutta kuoron taloudellisesta pohjasta. Nuori kuoro joutui varsin nopeasti uuden tilanteen eteen. Mistä löytyisi riittävä taloudellinen tuki ja taiteellinen johtaja, joka sitoutuisi kuoron tavoitteisiin. Ratkaisu löytyi läheltä, Helsingin tuomiokirkkoseurakunta ja sen kanttori Seppo Murto, osoittivat kiinnostusta kuoroa kohtaan. Olihan tuomiokirkkoseurakunta jo aikaisemmin tarjonnut tilojaan kuoron harjoittelupaikaksi. Ratkaisu oli myönteinen kummallekin osapuolelle: seurakunta sai käyttöönsä osaavan kamarikuoron, kuoro sai johtajakseen monipuolisen ammattilaisen. Johtajavaihdos tapahtui toukokuussa 1995 ja jo samana vuonna kuoron toimintaprofiiliin tuli vahvana osana konserttien lisäksi erilaiset jumalanpalvelukset. Kuoro on ollut mukana usein valtioneuvoston erilaisissa jumalanpalveluksissa ja muissa tuomiokirkossa pidetyissä juhlissa.

Viva voxin profiili hengellistä kuoromusiikkia esillä pitävänä kuorona sekä myös kirkkomusiikin ekumeenisia yhteyksiä luovana ja vahvistavana on kasvanut vuosien kuluessa. Kuoro ja sen ohjelmisto on tukenut kuorolaisten valmiuksia yhdellä kuoromusiikin perinteisistä alueista riippumatta siitä, liittyykö tämä laulajan ammattitehtäviin. Ihminen laulaa elämänsä arjessa ja juhlassa ja näin ilmaisee iloa ja riemua, surua ja tuskaa, toivoa, yhteyttä ja pyhän kokemusta.

Kai Vahtola